Huomattava osa vaatekaappini sisällöstä koostuu Nanson vaatteista. Entinen mummomerkki on ottanut 2000-luvulla uuden suunnan ja palkannut mallistojensa suunnittelijoiksi suomalaisia nuoria kykyjä. Nansolle ovat suunnitelleet niin Nina Jatuli kuin Rinne Niinikoskikin. Paola Suhonen tekee tänä keväänä/kesänä comabackin Nansolle Suvikukka-mallistollaan.
Muoti-/tyyliblogeissa ei usein Nansoa hehkuteta. En tiedä miksi. No, ehkeivät firman luomukset ole kaikkein innovatiivisimpia, mutta vaatteet ovat laadukkaita ja kestäviä. Ja ainakin itse haluan kuluttajana tukea sellaisen yrityksen toimintaa, joka käsittääkseni valmistaa tuotteensa yhä Suomessa ja Virossa, eikä esimerkiksi mahdollisimman halvalla Indonesiassa tai Kiinassa. Nanso on tarttunut hanakasti eettisen kuluttamisen trendiin ja käyttää myös reilua puuvillaa.
Toki omistan myös halpaketjujen vaatteita (ja ostan niitä toisinaan yhä), mutta yritän aktiivisesti vähentää niiden osuutta vaatekaappini sisällöstä. Eniten kismittävät kalliita tai keskihintaisia vaatteita myyvät ketjut, kuten Esprit tai Vila. Vaatteet tehdään sikahalvalla (kuten H&M), mutta kuluttajalta nyhdetään "laadukkaamman merkin" varjolla tukku tuohta. Tästä huolimatta sorruin juuri toissa viikolla ostamaan topin Vilasta, kun se vain oli niin ihana, heh heh. Tällaistahan tämä on, vaikka kuinka yrittää leikkiä eettistä kuluttajaa; sätkin epätoivoisesti kulutuskulttuurin verkossa kuten kaikki muutkin...
Takaisin Nansoon. Tässä valikoituja vaatteita kevään/kesän mallistosta. Ei pöllömpiä. Taidan tehdä pienen retken Nanson tehtaanmyymälään tai "sekundamyymälä" Penkolaan Nokialle.
Muoti-/tyyliblogeissa ei usein Nansoa hehkuteta. En tiedä miksi. No, ehkeivät firman luomukset ole kaikkein innovatiivisimpia, mutta vaatteet ovat laadukkaita ja kestäviä. Ja ainakin itse haluan kuluttajana tukea sellaisen yrityksen toimintaa, joka käsittääkseni valmistaa tuotteensa yhä Suomessa ja Virossa, eikä esimerkiksi mahdollisimman halvalla Indonesiassa tai Kiinassa. Nanso on tarttunut hanakasti eettisen kuluttamisen trendiin ja käyttää myös reilua puuvillaa.
Toki omistan myös halpaketjujen vaatteita (ja ostan niitä toisinaan yhä), mutta yritän aktiivisesti vähentää niiden osuutta vaatekaappini sisällöstä. Eniten kismittävät kalliita tai keskihintaisia vaatteita myyvät ketjut, kuten Esprit tai Vila. Vaatteet tehdään sikahalvalla (kuten H&M), mutta kuluttajalta nyhdetään "laadukkaamman merkin" varjolla tukku tuohta. Tästä huolimatta sorruin juuri toissa viikolla ostamaan topin Vilasta, kun se vain oli niin ihana, heh heh. Tällaistahan tämä on, vaikka kuinka yrittää leikkiä eettistä kuluttajaa; sätkin epätoivoisesti kulutuskulttuurin verkossa kuten kaikki muutkin...
Takaisin Nansoon. Tässä valikoituja vaatteita kevään/kesän mallistosta. Ei pöllömpiä. Taidan tehdä pienen retken Nanson tehtaanmyymälään tai "sekundamyymälä" Penkolaan Nokialle.
Vinkki vielä loppuun. Prismoissa (!?) on tällä hetkellä käynnissä jonkin sortin kampanja. Finnwearin (Nanson) perusraitapaidan saa tasan vitosella. Värivaihtoehtoja on ainakin valko-tummansininen, valko-ruskea ja valko-turkoosi. Paidat ovat 100 % puuvillaa ja tosi mukavia päällä. Ostin heti kaksi.
2 kommenttia:
Aivan ihania vaatteita, enpä ole tajunnutkaan, että Nansolla on tämmöisiä kuteita myynnissä tällä hetkellä. Etenkin tuo tokan kuvan musta paita on mun tyyliä. Tietääkö muuten kukaan, vieläkö Paola Suhonen suunnittelee Nansolle?
Kyllä, niillä on oikeesti aikas makeita vaatteita! Maksavat jonkin verran enemmän kuin halpisketjujen kuteet, mutta kuten todettu, laadusta yms. kannattaa mielestäni maksaa.
Paola Suhonen oli Nanso Lempivaatteen pääsuunnittelija vuosina 2001-2006, mut juuri tänä keväänä/kesänä hän tekee paluun Nansolle Suvikukka-mallistolla. Keltaista on ja kukikasta. Yllä tekstissä linkki.
Lähetä kommentti