maanantai 6. huhtikuuta 2009

Veikeä verkkoputiikki

Noin vuosi sitten perustettu verkkokauppa OmaShop myy veikeillä kuoseilla varustettuja, kohtuuhintaisia sisustustuotteita. Muun muassa keittiötekstiilejä, torkkupeittoja, tyynyjä ja lasten tavaroita kauppaava puoti on kahden nuoren naisen todeksi käynyt unelma. Tuotteiden takaa löytyy useampia suunnittelijoita. Tavarat matkaavat ostajan huusholliin Tampereelta.

Kuvissa Hehkulamppu-tyyny, Friendly Monster -kukkaro, Hotdog Stand -ruokalappu ja oven päälle ripustettavat Apinakoukut. Hauskoja, eikö?






Kuvat: OmaShop

torstai 2. huhtikuuta 2009

Ihana nainen, loistavat biisit!

En jostain syystä ole viime kuukausina ollut järin kiinnostunut musiikista. Uusiin artisteihin tutustuminen on tuntunut vaivalloiselta, ja vanhat suosikitkin ovat tylsistyttäneet.

Muutama viikko sitten muusikkomieheni kantoi kotiin aarteen, jolle menetin sydämeni täysin. Levy on Bat for Lashesin Fur and Gold. Se on julkaistu jo 2007, joten olen diggailuni kanssa auttamattomasti myöhässä. Sikäli BFL on kuitenkin ajankohtainen, että taiteilijanimen takana työskentelevä Natasha Khan julkaisee uuden levynsä 8.4.2009.

BFL:n musa tuo mieleen muun muassa PJ Harveyn ja Kate Bushin (joita rakastan), mutta kuulostaa silti raikkaalta ja omaperäiseltä. 29-vuotiaan pakistanilais-englantilaisen Khanin haastattelu löytyy uudesta Mojosta. Myös Maria Veitola hehkuttaa BFL:a Imagen hittimittarissa.

Plussaa tietenkin myös paljettipannasta. Pannoistahan intoilin muutama postaus taaksepäin.
Tässä video. Tykkäättekö te?


keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Se löysi minut sittenkin

Olin voimissani. Ajattelin olevani sen yläpuolella. Kuvittelin, ettei se enää tule minun osakseni, kun kevätkin jo kurkistelee. Viime viikolla se sitten iski: sitkeä flunssa, joka on nujertanut lähes kaikki ystäväpiirissäni vuorotellen petiin talven mittaan. En onneksi saanut ärhäkkää influessaa kuumeineen ja lihassärkyineen, vain kurjan olon ja supertukkoisen nenän viikoksi.

Nyt olo on jo kohentunut ja mieli halajaa liikkumaan: joogaan, pilatekseen ja spinningiin. Ei ehkä kuitenkaan parane mennä, ainakaan tuohon viimeksi mainittuun. Kipeänä ei nimittäin sovi urheilla. Liikunta virkistää verenkiertoa ja saa viruksen leviämään ympäri kehoa. Treenaaminen kipeänä kasvattaa myös jälkitautien riskiä. Ennen treenaamisen jatkamista suositellaan pidettäväksi ainakin 1-2 täysin oireetonta lepopäivää. Senkin jälkeen liikunnan määrää ja rankkuutta tulisi lisätä asteittaisesti.




Muutamia tuttuja vinkkejä flunssan ja influenssan varalle


-Paras ennaltaehkäisykeino on käsien pesu, koska influessa leviää pisaratartuntana.
-Paras lääke on lepo.
-Yskää helpottaa höyryhengitys.
-Kuumetta alentamaan passaavat parasetamolivalmisteet.
-Kuumeessa nesteiden nauttiminen on tärkeää.
-Nuhaa voi helpottaa nenäsuihkeiden ja nänähuuhtelukannun avulla (itse en ole kannua kokeillut ja nenäsuihkeet tuntuvat mielestäni epämiellyttäviltä ja kuivattavat limakalvoja. Ehkä toimivat kuitenkin muilla).
-Influessarokote saattaa suojata taudilta, mutta se pitää ottaa hyvissä ajoin syksyllä.

Kuva: sxc.hu

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Kokemuksia kashmirista

Muistatteko jokusen viikon takaisen juttuni My Pashmina -verkkokaupasta? Siitä, joka kauppaa ekologisesti ja eettisesti tuotettuja pashminoita (kukapa olisi arvannut?) ja kasmirvillapaitoja?

Sain harmaan puseroni jokin aika sitten. Se matkasi Britanniasta alta viikossa ja täytti kaikki odotukseni. Pumpulinpehmeä peruspaita ja kohtalaisen edukas aidoksi kashmiriksi. Oma versioni maksoi 74 euroa - postikuluineen.

Pulju ansaitsee papukaijamerkin myös yhteydenpidostaan. Meikäläistä palveltiin henkilökohtaisella otteella, sellaisen käsityksen sain saamastani sähköpostista. Suuntaan ostoksille toistekin, saletisti. Toisella kerralla (ja kolmannella ja neljännellä ja...) tuotteista saa kaiken kukkuraksi kymmenen prosenttia alennusta! Passaa!

Ihan heppahulluna

Seuraavassa kammottava paljastus lapsuudestani tasaisella Pohjanmaalla: mulla ei ollut koskaan keinuhevosta. Sahapukin päällä jouduin keikkumaan kypärä päässä ja joskus juostiin hirnahdellen rinkiä kavereiden kanssa pihalla, kun leikittiin ratsastuskoulua. Ei ollut hääviä, sen vaan sanon.

Jos joskus itse päätän lisääntyä, mukulalle hankitaan oitis maailman ihanin keinuhevonen. Esimerkiksi tällainen Terhi Äikäksen tekemä upea, liehuvaharjainen humma.

Ekassa kuvassa ravaa Liina.


Ja tässä ihana Asmena.


Varsapuun keinuhepat ovat suomalaista käsityötä alusta loppuun. Ne on suunniteltu lasten leikkeihin, mutta toimivat tietenkin myös sisustusesineinä. Hepan hintaan kuuluu nahkaiset valjaat, jotka nekin ovat suomalaisen suutarin käsistä lähtöisin. Keinuhepan satulaan voidaan kirjoittaa esimerkiksi nimi tai päivämäärä, ja hepan mallin ja värinkin voi valita vapaasti.

Jos keinuheppahulluus käy aivan sietämättömäksi, käy kokeilemassa vauhdin hurmaa Tampereen Vapriikissa. Aika Leikkiä -näyttelyssä on Varsapuun tekemä jättikokoinen keinuhevonen, jolla aikuinenkin voi ratsastaa.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Sananen vielä viinistä


Nautiskelen mielelläni ruoan kyytipoikana lasillisen punaviiniä arkenakin. Ongelmaksi pienten määrien lipittelyssä muodostuu tietenkin se, että viinin maku ei pysy hyvänä kuin pari päivää sen jälkeen, kun pullo on avattu.

Ilma tunnetusti kiihdyttää avatun viinipullon sisällön pilaantumista. Viinin hapettumista voi hidastaa erilaisilla pullon sulkijoilla. Me hankimme tyhjiöpumpun, joka on osoittautunut loistavaksi ostokseksi. Pumppu ei estä viinin hapettumiskehitystä täydellisesti, mutta viinin maku pysyy hyvänä viikon, vähän reilunkin. Viineissä on tässäkin suhteessa eroja: mitä kevyempi viini on, sitä nopeammin se pilaantuu.

Tyhjiöpumpun (vakuumipumpuksikin kutsuttu) avulla imetään pullosta ylimääräinen ilma pois, ja pullo sulkeutuu tiiviisti. Ostimme paketin, jossa oli pumppu ja kaksi korkkia, Sokokselta, ja se maksoi muistaakseni noin 15 euroa.



Viinikellari-sivustolla kerrotaan muuten hyvä vinkki jämäviinin käyttöön: punaviinin loput voi kaataa jääpalapussiin ja käyttää pakastetut viinikuutiot ruoanlaitossa.

Kuvat: Payumar, Artepro

lauantai 28. maaliskuuta 2009

Viiniä & juustoa



Meille on tullut tavaksi kokoontua
tyttöporukalla viettämään viini & juusto -iltaa noin kolmen kuukauden välein. Välillä venähtää pidempäänkin, sillä joka tytölle passaavan ajankohdan löytäminen on joskus helvatun hankalaa. Täksi illaksi tapaaminen on onneksi saatu sovittua - kuukauden Facebook-viestirumban jälkeen.

Kokoonnumme vanhalla opiskelijaporukalla. Jotkut meistä ovat jo siirtyneet työelämään, toiset pakertavat vielä viimeisten kurssien tai gradun parissa. Törmäilemme toisiimme arjessa yhä harvemmin. Siksi nämä varta vasten organisoidut mässäilyillat lämmittävät meikäläisen mieltä kovasti.

Viini & juusto -illassa viini ja juusto ovat sivuseikkoja. Tärkeintä on koota vanha porukka taas yhdeksi illaksi yhteen.

Iltamat pidetään milloin kenenkin luona. Emännälle ei koidu illan järjestämisestä kohtuutonta rasitusta, sillä tapana on, että kaikki kiikuttavat pöytään jonkun maistuvan juuston tai pullon viiniä (tai molemmat). Tarjoilupöytä täyttyy useimmiten myös hedelmistä, leivistä ja kekseistä.

Emme maistele viinejä ja juustoja ryppyotsaisesti. Niitä ei tarvitse kommentoida adjektiivein "runsas", "nahkainen" ja "kypsä". Meille riittää esimerkiksi: "tää on hyvää, mikä maistuu vähän jollekin mummoviinalle".



Mummoviinalle maistuu suuren suosion illanistujaisissamme saavuttanut Juustoportin Brandy-pähkinäjuusto, joka on parhaimmillaan juuri juustotarjottimella. Juusto on nimensä mukaisesti maustettu brandylla ja pähkinällä ja sen maku on varsin omaperäinen. Herkkua saa ainakin Stokkan juustotiskistä. Kannattaa kokeilla!

Kuvat: sxc.hu, Juustoportti