tiistai 31. maaliskuuta 2009

Ihan heppahulluna

Seuraavassa kammottava paljastus lapsuudestani tasaisella Pohjanmaalla: mulla ei ollut koskaan keinuhevosta. Sahapukin päällä jouduin keikkumaan kypärä päässä ja joskus juostiin hirnahdellen rinkiä kavereiden kanssa pihalla, kun leikittiin ratsastuskoulua. Ei ollut hääviä, sen vaan sanon.

Jos joskus itse päätän lisääntyä, mukulalle hankitaan oitis maailman ihanin keinuhevonen. Esimerkiksi tällainen Terhi Äikäksen tekemä upea, liehuvaharjainen humma.

Ekassa kuvassa ravaa Liina.


Ja tässä ihana Asmena.


Varsapuun keinuhepat ovat suomalaista käsityötä alusta loppuun. Ne on suunniteltu lasten leikkeihin, mutta toimivat tietenkin myös sisustusesineinä. Hepan hintaan kuuluu nahkaiset valjaat, jotka nekin ovat suomalaisen suutarin käsistä lähtöisin. Keinuhepan satulaan voidaan kirjoittaa esimerkiksi nimi tai päivämäärä, ja hepan mallin ja värinkin voi valita vapaasti.

Jos keinuheppahulluus käy aivan sietämättömäksi, käy kokeilemassa vauhdin hurmaa Tampereen Vapriikissa. Aika Leikkiä -näyttelyssä on Varsapuun tekemä jättikokoinen keinuhevonen, jolla aikuinenkin voi ratsastaa.

Ei kommentteja: